Yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma

Tämä yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma on val­mis­teltu Säh­kö­kil­lan yleis­ko­kouk­sen toi­veesta vuo­den 2021 pro­jek­tina. Yhden­ver­tai­suus­pro­jek­tin tavoit­teena oli kar­toit­taa Skil­lassa ole­via yhden­ver­tai­suu­teen liit­ty­viä mah­dol­li­sia epä­koh­tia ja antaa toi­mi­joille kei­noja puut­tua nii­hin.

Skil­lan stra­te­giassa visioi­daan kil­taa, johon opis­ke­li­jat kiin­nit­ty­vät, johon halu­taan kuu­lua ja joka on hel­posti lähes­tyt­tävä. Skil­lan arvo­jen mukaan epäyh­den­ver­tai­nen käy­tös tuo­mi­taan, jokai­sen tulee kokea ole­vansa ter­ve­tul­lut ja kaikki ote­taan mukaan. Tämä pro­jekti ja doku­mentti on osa tähän liit­ty­vää työtä.

Suun­ni­telma jakau­tuu seu­raa­vasti: joh­dan­non jäl­keen suun­ni­tel­massa on mää­ri­telty aihee­seen liit­ty­vät käsit­teet. Sen jäl­keen suun­ni­tel­massa on osio, jossa on kuvattu tavoit­teet, nii­hin liit­ty­vät toi­men­pi­teet ja tavoit­teen vas­tuu­taho.

Tämä suun­ni­telma on hyväk­sytty kil­lan kokouk­sessa 1/2022. Suun­ni­tel­maa voi päi­vit­tää kil­lan hal­li­tus. Suun­ni­tel­man toteu­tu­mista seu­ra­taan puo­li­vuo­sit­tain hal­li­tuk­sen sisäi­sesti ja se päi­vi­te­tään vähin­tään vii­den vuo­den välein.

Käsit­tei­den mää­rit­tely

Yhden­ver­tai­suus

Yhden­ver­tai­suu­della tar­koi­te­taan yhden­ver­tai­suus­lain (1325/2014) mukai­sesti sitä, että kaikki ihmi­set ovat sama­nar­voi­sia eikä ketään saa syr­jiä hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perus­teella. Yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mi­nen tar­koit­taa siis sitä, että jokai­sella tulee olla saman­lai­set mah­dol­li­suu­det osal­lis­tua ja tulla koh­del­luksi riip­pu­matta hänen taus­tas­taan.

Tasa-​arvo

Tasa-​arvolla vii­ta­taan suku­puol­ten väli­seen tasa-​arvoon (laki nais­ten ja mies­ten väli­sestä tasa-​arvosta 609/1986). Tasa-​arvolaki kat­taa suku­puo­len moni­nai­suu­den. Se käsit­tää tasa-​arvon riip­pu­matta sukupuoli-​identiteetistä, suku­puo­len ilmai­susta tai kehon suku­puo­li­te­tuista piir­teistä. Tasa-​arvon toteu­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä, että jokai­selle tulee taata tasa-​arvoiset mah­dol­li­suu­det sekä tasa-​arvoinen koh­telu riip­pu­matta hänen ole­te­tusta suku­puo­les­taan, sukupuoli-​identiteetistään tai suku­puo­len ilmai­sus­taan.

Syr­jintä

Syr­jin­tää on se, että ihmistä koh­del­laan huo­nom­min jon­kin hen­ki­lö­koh­tai­sen omi­nai­suu­den perus­teella. Syr­jintä on kiel­letty riip­pu­matta siitä, perus­tuuko se hen­ki­löä itse­ään vai jota­kuta toista kos­ke­vaan tosi­seik­kaan tai ole­tuk­seen. Näin ollen kiel­let­tyä syr­jin­tää voi olla hen­ki­lön aset­ta­mi­nen epäe­dul­li­sem­paan ase­maan esi­mer­kiksi siksi, että hän on etni­seen vähem­mis­töön kuu­lu­van tai vam­mai­sen hen­ki­lön lähei­nen, kuten per­heen­jä­sen, suku­lai­nen, lähei­nen työ­to­veri tai ystävä.

Yhden­ver­tai­suus­lain mukai­sesti kiel­let­tyä syr­jin­tää on:

• välitön eli suora syrjintä
• välillinen eli epäsuora syrjintä
• häirintä
• ohje tai käsky syrjiä
• kohtuullisten mukautusten epääminen

Häi­rintä

Häi­rintä on sel­laista epä­asial­lista käy­töstä, joka koh­dis­tuu tiet­tyyn hen­ki­löön ja voi ilmetä esi­mer­kiksi kiusaa­mi­sena, vähät­te­lynä tai sivuut­ta­mi­sena, uhkai­luna tai eris­tä­mi­senä. Ylei­sesti häi­rintä sisäl­tää uhkaa­van, viha­mie­li­sen hal­ven­ta­van tai nöy­ryyt­tä­vän ilma­pii­rin luo­mi­sen. Häi­rintä on yksi syr­jin­nän muo­doista. Häi­rin­tää on suku­puo­li­nen häi­rintä, mutta häi­rintä voi liit­tyä myös mui­hin syr­jin­tä­pe­rus­tei­siin. Sek­su­aa­li­sella häi­rin­nällä tar­koi­te­taan sanal­lista, sana­tonta tai fyy­sistä, luon­teel­taan sek­su­aa­lista ei-​toivottua käy­töstä, jolla tar­koi­tuk­sel­li­sesti tai tosia­sial­li­sesti lou­ka­taan hen­ki­lön hen­kistä tai fyy­sistä kos­ke­mat­to­muutta eri­tyi­sesti luo­malla uhkaava, viha­mie­li­nen, hal­ven­tava, nöy­ryyt­tävä tai ahdis­tava ilma­piiri. Suku­puo­leen perus­tu­valla häi­rin­nällä tar­koi­te­taan hen­ki­lön suku­puo­leen, sukupuoli-​identiteettiin tai suku­puo­len ilmai­suun liit­ty­vää ei-​toivottua käy­töstä, joka ei ole luon­teel­taan sek­su­aa­lista ja jolla tar­koi­tuk­sel­li­sesti tai tosia­sial­li­sesti lou­ka­taan tämän hen­kistä tai fyy­sistä kos­ke­mat­to­muutta ja jolla luo­daan uhkaava, viha­mie­li­nen, hal­ven­tava, nöy­ryyt­tävä tai ahdis­tava ilma­piiri.

Esteet­tö­myys ja saa­vu­tet­ta­vuus

Esteet­tö­myys tar­koit­taa perin­tei­sesti kai­ken­lais­ten ihmis­ten huo­mioon otta­mista fyy­si­sessä ympä­ris­tössä, kuten raken­ne­tun ympä­ris­tön suun­nit­te­lussa ja toteut­ta­mi­sessa. Esteet­tö­myy­dellä tue­taan lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten hen­ki­löi­den mah­dol­li­sim­man suurta oma­toi­mi­suutta ja osal­li­suutta toi­min­taan yhden­ver­tai­sesti mui­den kanssa. Esteet­tö­myy­dessä ei ole kui­ten­kaan kyse vain liik­ku­mi­sen esteet­tö­myy­destä. Siinä ote­taan myös huo­mioon esi­mer­kiksi näke­mi­seen, kuu­le­mi­seen, ymmär­tä­mi­seen ja kom­mu­ni­kaa­tioon liit­ty­vät asiat. Esteet­tö­myys on vält­tä­mä­tön monille ihmis­ryh­mille, mutta siitä hyö­ty­vät myös muut tilan käyt­tä­jät. Esi­mer­kiksi tava­roi­den kul­jet­ta­mi­nen, sii­vous ja huolto suju­vat hel­pom­min, kun ei ole kyn­nyk­siä, jyrk­kiä luis­kia tai por­taita. Esteet­tö­myys kos­kee sekä tiloja että kul­ku­reit­tejä tiloi­hin. Estee­tön tila on sel­lai­nen, johon kai­killa on pääsy riip­pu­matta siitä, tar­vit­seeko esi­mer­kiksi pyö­rä­tuo­lia. Lisäksi tilassa tulisi olla käy­tössä estee­tön WC-​tila ja esi­mer­kiksi sau­nail­to­jen tiloissa tulisi olla esteet­tö­mät pesu-, pukeutumis-​ ja sau­no­mis­ti­lat. Tilan esteet­tö­myy­den arvioin­nissa ote­taan myös tar­peen mukaan huo­mioon asioita kuten hajus­tei­den käyttö, tupa­kan­savu, valais­tus, melui­suus ja akus­tiikka. Saa­vu­tet­ta­vuus viit­taa yleensä digi­taa­li­siin ympä­ris­töi­hin, mutta sillä voi­daan tar­koit­taa myös muuta "ainee­tonta" ympä­ris­töä, kuten pal­ve­luja ja asen­teita. Saa­vu­tet­ta­vuus asen­teissa on ihmis­ten moni­nai­suu­den huo­mioin­tia läh­tö­koh­tana se, että meillä kai­killa on eri­lai­sia tilan­teita, tar­peita ja rajoit­teita. Digi­taa­lis­ten ympä­ris­tö­jen, kuten verk­ko­si­vus­to­jen saa­vu­tet­ta­vuu­dessa ote­taan huo­mioon se, että kaikki pys­ty­vät yhtä­läi­sesti käyt­tä­mään sivus­toja sekä ymmär­tä­mään nii­den sisäl­lön. Verk­ko­si­vu­jen saa­vu­tet­ta­vuus voi tar­koit­taa esi­mer­kiksi sitä, että sisäl­löt ovat luet­ta­vissa myös eri­lai­silla apu­vä­li­neillä, kuten ruu­dun­lu­kuoh­jel­malla. Videoissa ole­vat teks­ti­tyk­set aut­ta­vat ymmär­tä­mään videon sisäl­lön. Sosi­aa­li­sesti saa­vu­tet­tava toi­minta tai pal­velu tar­koit­taa kai­kille yhden­ver­taista, syr­jin­nästä ja häi­rin­nästä vapaata koh­te­lua kai­kissa tilan­teissa.

Telegram-​säännöt

Säh­kö­kil­lan Telegram-​keskusteluryhmään saa liit­tyä kil­lan jäse­net ja muut hen­ki­löt, jotka hyväk­sy­vät kil­lan tar­koi­tuk­sen ja sään­nöt. Kes­kus­te­lu­ryh­mässä jokai­sen hen­ki­lön on esiin­nyt­tävä omalla kut­su­ma­ni­mel­lään tai vaih­toeh­toi­sesti nimi­mer­killä, joka on yhdis­tet­tä­vissä ja yksi­löi­tä­vissä tiet­tyyn hen­ki­löön.

Vies­tien sisäl­lön tulee olla asial­lista. Syr­jintä, kiusaa­mi­nen ja muu asia­ton käy­tös on kiel­letty. Sään­tö­jen nou­dat­ta­matta jät­tä­mi­nen voi joh­taa varoi­tuk­seen, jää­hyyn tai lopulta ryh­mästä pois­ta­mi­seen. Kil­lan hal­li­tus mode­roi ryh­mää.

Liite 1. Toi­min­taoh­jeet häi­rin­tä­ta­pauk­sissa

Häi­rintä, syr­jintä, kiusaa­mi­nen tai muu epä­asial­li­nen käy­tös ei ole hyväk­syt­tä­vää mis­sään tilan­teessa. Mikäli häi­rin­tää kui­ten­kin esiin­tyy, on hyvä toi­mia seu­raa­vien ohjei­den mukai­sesti.

Jos koet häi­rin­tää, syr­jin­tää, kiusaa­mista tai muuta epä­so­pi­vaa käy­töstä, toimi näin:

• Ilmaise häiritsijälle selvästi ja yksiselitteisesti, ettet pidä hänen sinuun kohdistamastaan toiminnasta.
• Tilanteen vaatiessa tai pitkittyessä kerro tapahtuman järjestäjille asiasta. Killan tapahtumissa sopiva taho on esimerkiksi hallituksen jäsen, mielellään yhdenvertaisuusvastaava, jos hän on paikalla. Heillä on tieto, miten tilanteessa pitää toimia.
• Jos et voi tai uskalla mennä puhumaan häiritsijälle itse, voit pyytää avuksesi ystävän tai killan hallituksen jäsenen. Myös esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen on yksi vaihtoehto.
• Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketkä ovat olleet läsnä tätä häirintää todistamassa.
• Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten teksti- tai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä.
• Voit halutessasi ottaa yhteyden killan yhdenvertaisuusvastaavaan, joka on tukenasi ja voi halutessasi auttaa sinua viemään asiaa eteenpäin.
• Ota halutessasi yhteys ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön, joka auttaa sinua selvittämään tapausta täysin luottamuksellisesti. Myös tapahtumasta tiedon saanut hallituksen jäsen kohtelee asiaa luottamuksellisesti. Yhteydenottoon ei välttämättä vaadita mitään vakavaa, pelkkä huoli tai pohdinta on riittävä syy.
• Häiritsevästi käyttäytyvä henkilö voidaan tarvittaessa poistaa tilaisuudesta. Rikoksen tapahtuessa asiasta voidaan tehdä myös rikosilmoitus.

Jos havait­set häi­rin­tää, syr­jin­tää, kiusaa­mista tai muuta epä­so­pi­vaa käy­töstä, toimi näin:

• Mene väliin ja puutu tilanteeseen, jos mahdollista. Puuttuminen voi tarkoittaa esimerkiksi puheenaiheen vaihtamista tai epäsopivasta käytöksestä huomauttamista. Huomauttaminen epäasiallisesta käytöksestä on hyvä tehdä yksityisesti, ei julkisesti.
• Tilanteen kokijalta voi kysyä, haluaako hän tilanteeseen puututtavan. Älä pahenna tilannetta esimerkiksi nauramalla tai kyseenalaistamalla tapahtunutta tai henkilöiden tuntemuksia.
• Tilanteen vaatiessa tai pitkittyessä kerro tapahtuman järjestäjille asiasta. Killan tapahtumissa sopiva taho on esimerkiksi hallituksen jäsen, mielellään yhdenvertaisuusvastaava (jos hän on tavoitettavissa). Heillä on tieto, miten tilanteessa pitää toimia.
• Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketkä ovat olleet läsnä tätä häirintää todistamassa.
• Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten teksti- tai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä.
• Voit halutessasi ottaa yhteyden killan yhdenvertaisuusvastaavaan, joka on tukenasi ja voi halutessasi auttaa sinua viemään asiaa eteenpäin.
• Jos haluat käsitellä tilannetta lisää, se hoidetaan yhdessä TREYn häirintäyhdyshenkilön kanssa. Tällä varmistetaan asian hoitaminen asiantuntevasti ja luottamuksellisesti. Tapahtumasta tiedon saanut hallituksen jäsen tai muu henkilö kohtelee asiaa luottamuksellisesti. Yhteydenottoon ei välttämättä vaadita mitään vakavaa, pelkkä huoli tai pohdinta on riittävä syy.
• Häiritsevästi käyttäytyvä henkilö voidaan tarvittaessa poistaa tilaisuudesta. Rikoksen tapahtuessa asiasta voidaan tehdä myös rikosilmoitus.

Hal­li­tus­lais­ten ja nak­ki­lais­ten ohjeis­tus

• Järjestäjien antama apu häirintätilanteessa on aina vain ns. ensiaputyyppistä, esimerkiksi käytöksestä huomauttamista tai tapahtumasta poistamista. Killalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta asian jatkokäsittelyyn, vaan se annetaan aina ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilön hoidettavaksi.
• Huomauttaminen epäasiallisesta käytöksestä on hyvä tehdä yksityisesti, ei julkisesti. Puuttuja voi esimerkiksi pyytää häiritsevästi käyttäytynyttä henkilöä hetkeksi juttelemaan sivuun kahden kesken.
• Mene tilanteeseen rauhallisesti ja puolueettomasti. Älä syyllistä tai provosoi ketään tai kyseenalaista henkilöiden tuntemuksia.
• Jos tuntuu, että et osaa hoitaa tilannetta yksin, pyydä apua killan yhdenvertaisuusvastaavalta tai hänen tavoittamattomissa ollessaan toiselta hallituslaiselta.
• Epäillylle tekijälle voi huomauttaa tapahtumasta ja todeta, ettei käytös ole ollut sopivaa.
• Tapahtuneeseen on mahdollista myös palata myöhemmin, mikäli asian selvittäminen ei ole mahdollista välittömästi.
• Häiritsevästi käyttäytynyt henkilö voidaan tarvittaessa poistaa tapahtumasta. Rikoksen tapahtuessa asiasta voidaan tehdä myös rikosilmoitus.
• Viime kädessä killan toimijat eivät ole lainvalvojia. Mikäli häiritsevä henkilö jatkaa toimintaansa, ei suostu lähtemään ja/tai käyttäytyy uhkaavasti, voidaan paikalle kutsua poliisi.
• Neuvo tapahtumasta kertoneelle tai häirintää kokeneelle, että hän voi ottaa milloin tahansa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin. Yhteyttä voi ottaa kaikissa tilanteissa. Mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä ilman yhteydenottajan toivetta.
• Mikäli koetaan aiheelliseksi, hallitus voi käsitellä kokouksessaan tilanteeseen liittyen killan sääntöjen mukaisia kurinpidollisia toimia. Tapaukset käsitellään mahdollisimman luottamuksellisesti.
• Häirintätilanteista tiedon saaneet hallituksen jäsenet kohtelevat asioita aina täysin luottamuksellisesti!